Tammikuuu 2025

Meditatiivinen maalaus

Sain mahdollisuuden esitellä Ratkaisukeskeiset taideterapeutit ry:n retriitissä (Nauvo 15.11. – 17.11.2024) kehittelemäni musiikki- ja kuvataideterapiaa yhdistelevän menetelmäni: meditatiivinen maalaus. Olen valmistunut joogaopettajaksi 2017 ja sitä kautta innostuin aikanaan myös äänimaljarentoutuksesta. Äänimaljarentouttajan koulutuksen olen käynyt vuonna 2018. Taideterapeutti opintojen yhteydessä syntyi ajatus yhdistää kuvallista työskentelyä äänimaljoihin. Käytännön kokeilun ja tarkkaan harkittujen teorioiden pohjalta syntyi lopullisessa muodossaan meditatiivinen maalaus. Olen ohjannut sitä asiakkailleni Kuvajaisia- taideterapia yrityksessäni vuodesta 2023.

Mitä meditatiivinen maalaus on?

Käytän meditatiivisessä maalauksessa musiikkiterapian välineinä tiibetiläisiä äänimaljoja. Maljoja on käytetty tuhansien vuosien ajan Aasiassa seremonioissa ja meditaatiossa. Tyypillisesti ne valmistetaan Tiibetissä, Nepalissa, Intiassa, Kiinassa ja Japanissa. Maljat valmistetaan käsin usean eri metallin seoksista ja ne tuottavat erilaisia ääniä riippuen muun muassa koosta, metallien koostumuksesta, muodosta ja painosta. Oleellisinta äänen muodostuksessa on soittotekniikka: maljoja voidaan joko kumauttaa tai hieroa erilaisilla malleteilla (puja), jotka valmistetaan puusta ja päällystetään joko huovalla tai nahalla. Ääni muodostuu lyöntien tai hieromisen aiheuttamasta värähtelystä metallisessa maljassa. Suomeen äänimaljat ovat rantautuneet joogaharrastajien kautta. Useimmiten äänimaljarentoutukset ovat Suomessa oman kokemukseni mukaan täysin sekulaareja eli niihin ei liity minkäänlaista uskonnollista tai katsomuksellista rituaalia. Näin on myös meditatiivisessa maalauksessa, käytän maljoja niiden tutkitusti rentouttavan vaikutuksen ansiosta.  Äänimaljojen vaikutuksista on tehty paljon kiinnostavaa tutkimusta maailmalla perustuen niiden neurologisiin ja fysiologisiin vaikutuksiin.

Harjoitus tehdään aina samalla kaavalla. Aloitan aina kertomalla harjoituksen taustaa ja mitä tulee tapahtumaan, jotta asiakkaalla on mahdollisen turvallinen olo. Kerron aina etukäteen kontraindikaatiosta, jotka ovat esteenä harjoituksen käytölle. Harjoituksen saa halutessaan myös keskeyttää, jos se ei tunnu mukavalta. Ohjaan asiakkaat laatimallani suullisella rentoutuksella ja mielikuvilla läsnäolevaan hetkeen. Myös maljoja soitan aina tietyn kaavan mukaan, jotta osallistuminen olisi asiakkaalle turvallista. Rentoutuksen kautta edetään tauottomalla soitolla kuvalliseen työskentelyyn.

Olen yhdistänyt äänimaljojen soittoon kuvallisen työskentelyn. Asiakkaat saavat heittäytyä äänien virtaan ja tehdä kuvaa koko soiton ajan, kunnes se loppuu. Työskentelyssä hyödynnetään Lusebrinkin ilmaisullisten terapioiden jatkumon teoriaa: ETC-mallia (Expressive Therapies Continuum. Suosittelen työskentelyyn aina mahdollisimman suurta paperia, koska tarkoituksena on aloittaa kuvallinen ilmaisu ETC-mallin mukaan sensorisesta ja kinesteettisestä toiminnasta, jotka ovat kaiken luovan toiminnan perustana. Meditatiivisessa maalauksessa ei ole tarkoitus tehdä mitään esittävää tai edes esteettistä. Sen rentouttavuus perustuu siihen, että asiakas saa vapautua kaikista odotuksista ja vaatimuksista. Asiakkaan preferenssistä riippuen voidaan käyttää kovia ja/tai pehmeitä materiaaleja: värikyniä, hiiltä, liituja, kuivapastelleja, öljypastelleja, akvarellinappeja, Stockmarin akvarellejä, valmiiksi sekoitettuja temperamaaleja ja/tai akryylimaaleja. Työskentely vedetään kokoon ratkaisukeskeisellä loppukeskustelulla, jonka tarkoitus on maadoittaa asiakkaat ja palauttaa mieli turvallisesti takaisin läsnäolevaan hetkeen. Lisäksi keskustellaan millaisia merkityksiä tekijä työlleen antaa ja mitä siitä ottaa mukaansa kotiin lähtiessään.

Mitä hyötyä meditatiivisesta maalauksesta voi olla?

Lähes poikkeuksetta asiakkaani ovat kertoneet harjoituksen aikana hävittäneensä ajankulun. Tämän voidaan päätellä johtuvan äänimaljojen terapeuttisesta vaikutuksesta, joista ovat raportoineet mm. Rio-Alamos ym. 2023 ja Walter & Hinterberger 2022. Heidän tutkimuksissaan tutkittavien sydämen syke laski ja aivojen beta ja gamma aallot lisääntyivät. Tutkittavat raportoivat kokevansa itsensä rentoutuneemmiksi, tasapainoisemmiksi ja voimaantuneiksi. He kokivat vähemmän ahdistuneisuutta ja stressiä.

Asiakkaani ovat voineet myös ihmetellä, miten he pystyvät keskittymään niin intensiivisesti kuvan tekemiseen, vaikka arjessa keskittymiskyky voi olla heikkokin. Meditatiivinen maalaus voi siis parhaimmillaan mahdollistaa laukkaavan mielen pysähtymisen ja todellisen levon aivoille. Riippuu tosi paljon ryhmästä miten taidetyöskentely pysyy yllä ja etenee. Lähes poikkeuksetta asiakastyössäni ihmiset kuitenkin sitoutuvat työskentelyyn, he kunnioittavat muiden läsnäolijoiden työrauhaa ja heillä on enemminkin vaikeus lopettaa kuvan tekeminen.

Kuvallista työskentelyä tutkineet ovat myös havainneet rytmisen, käsillä tehtävän työskentelyn aikaan saavan flown- kokemuksen, jossa ajantaju hämärtyy ja yksilö saavuttaa intensiivisen keskittymisen tilan (mm. Huotilainen ym. 2018, Elrecht 2018, Lusebrink 2013). Aivomme ja hermostomme siis rakastavat taidetta! Monet asiakkaani ovatkin kertoneet saaneensa työskentelyn jälkeen paremmin unen päästä kiinni ja nukkuneensa levollisemmin.

Työskentelyyn osallistuneet kokevat sen olevan vapauttavaa. Melko usein puheeksi nousee koulun kuvataiteen muistot, varsinkin sen jättämät negatiiviset uskomukset  itsestä taiteen tekijänä. Usein ihmiset myös yllättyvät lopputuloksesta, joka paperille jää työskentelyn jälkeen ja tämä herättää myös uusia ajatuksia. Näin ollen asiakas voi saada työskentelystä täysin uutta näkökulmaa tilanteeseensa. Kollektiivinen kokemus voi myös olla arvokas. Mitä enemmän kokemusta sanoitetaan ääneen sitä enemmän siitä on mahdollisuus saada uudenlaisia näkökulmia tai vertaistukea omaan arkeen.

Taideterapiaretriitissä

Retriitissä päädyin toteuttamaan yhteisöteoksen meditatiivisen maalauksen avulla. Tutkimme vuorovaikutusta yhdessä kuvallisen työskentelyn kautta. Aluksi jokainen sai tehdä omassa tilassaan kuvaa, josta sai vähitellen lähteä viivan ja kuvan avulla nonverbaalisesti keskustelemaan lähimmän naapurin kanssa. Piti kysyä kuvallisesti lupaa tulla toisen tilaan ja piti itse pohtia miten haluaa nonverbaalisesti rajata omaa tilaansa. Tästä syntyi paljon hyvää keskustelua ja pohdintaa: “Miten ilmaisen omaa tilaani?”, “Miten paljon tarvitsen omaa tilaa?”, “Miltä tuntuu kun toinen pyytää lupaa vuorovaikuttaa?”, “Mitä tunteita itsessä herää?”, “Uskallanko lähestyä toista?”, “Miten lähestyn olematta tungetteleva?”, “Miten paljon minulla on tarve vaikuttaa visuaaliseen lopputulokseen?”, “Mitä se minusta kertoo?”

Pohdimme myös miten tärkeää on terapeuttina välillä pysähtyä, saada kollegiaalista tukea ja verkostoitua. Miten tärkeää on tehdä omaa taidetta ja sallia itselleen luovia hetkiä.

Ihania aurinkoisia talvipäivä Sinulle lukija!

*** Tiina Aatola | Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti, Seasonal Yoga- joogaopettaja ja kasvatustieteen maisteri